(suomeksi alla)
Duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna barggu ferte joatkit nu johtilit go vejolaš
Sámediggi lea bivdán oassálastit ságastallamii duohtavuohta- ja soabadanproseassa birra, go proseassa bissehuvvui Sámedikki mannan dievasčoahkkimis. Suoma Sámi Nuoraid searvi vástida dan bivdagii ja cealká: mis ii leat áigi vuordit.
Lea duohta, ahte kommišuvnna luohtehahttivuohta ja jáhkehahttivuohta leat gillán dán jagi ja garrasit. Ii leat dearvvaslaš mearka, ahte proseassa siskkobealde gullojit ruossalas ságat das, mii kulissaid duohkin iešalddes dáhpáhuvvá. Kommišuvnna joatkka lea čielgasit gitta das, man bures kommišuvnna lihkostuvvá hukset luohttámuša proseassa ja min álbmoga gaskii.
Dattege mii oaidnit jo dál, man olu buori duohtavuođa- ja soabadanproseassa lea maiddái ožžon áigái. Sámi psykososiála doarjaga ovttadat Uvjj – Uvjâ – Uvja lea čohkken oktii dearvvasvuođasuorggi sápmelaš ámmátolbmuid, geain lea áddejupmi sámiid dárbbuin. Dat lea eahpitkeahttá okta dehálamos fitnuin, mii min guovllus lea goassige sámiide ásahuvvon. Fitnu bisovašvuohta lea min servodaga dála dilis issoras dehálaš. Mii dárbbašit dálkkodeami min iežamet eavttuiguin. Suoma Sámi Nuorat rs oaidná, ahte duohtavuođaproseassa lea vuohki viiddidit vejolašvuođaid gieđahallat min álbmoga rašes vásáhusaid.
Mii gáibidit Sámedikki jođáneamos lági mielde válljet ođđa komissáraid, vai proseassa beassá joatkašuvvat. Mii gáibidit min iežamet servvodaga oaidnit, ahte mis lea maiddái váldi ieža meroštallat, maid mii dan proseassas háliidit. Mii giitit nuortalaččaid giličoahkkima das, ahte giličoahkkin lea njuolga čilggiin čužžon proseassa joatkima beales. Go sáhka lea min álbmoga buresveadjimis, ii galgga miehtat politihkalaš spealuide. Mii maiddái muittuhit min álbmoga das, ahte nuorra buolva maid guoddá traumaid visot dain áššiin, mat midjiide ja min máttuide leat dahkkon. Mii eat háliit sirdit dien noađi šat viidáseappot ja dasa mii dárbbašit dán proseassa.
Suoma Sámi Nuorat hásttuha maid olbmuid smiehtadit, gean proseassa gaskkalduhttin iešalddes bálvalivččii. Veahkehivččiigo dat su, guhte lea olles iežas eallima vuordán vejolašvuođa muitálit iežas traumaid birra? Vai veahkehivččiigo dat su, guhte ii háliit ahte duohtavuohta goassige boahtá oidnosii?
Suoma Sámi Nuoraid stivra
Petra Laiti Máren-Elle Länsman Teija Kaartokallio Anne Olli Ture Laiti
Enni Similä Juhán-Tuommá Magga Maren Elle Magga Sunná Valkeapää Áile-Risten Holmberg
SUOMEKSI:
Totuus- ja sovintokomission työn on jatkuttava niin nopeasti kuin mahdollista
Saamelaiskäräjät on pyytänyt saamelaisyhteiskuntaa osallistumaan keskusteluun totuus- ja sovintokomission työstä sen jälkeen, kun koko prosessi keskeytettiin Saamelaiskäräjien viime täysistunnossa. Suomen Saamelaisnuoret ry vastaa kutsuun ja toteaa: meillä ei ole aikaa hukattavana.
On totta, että komission luotettavuus ja uskottavuus ovat kärsineet tänä vuonna pahasti. Prosessin sisältä on kuulunut ristiriitaisia puheita siitä, mitä kulissien takana itse asiassa tapahtuu, mikä jo itsessään on hyvin huolestuttavaa. Komission tulevaisuus onkin selkeästi kiinni siitä, miten hyvin komission onnistuu rakentaa uutta luottamusta prosessin ja kansamme välille.
Olemme kuitenkin jo nyt nähneet, miten paljon hyvää totuus- ja sovintoprosessi on saanut aikaan. Saamelaisten psykososiaalisen tuen yksikköön Uvjj – Uvjâ – Uvja on koottu terveydenhoitoalan saamelaisia ammattilaisia, joilla on syvä ymmärrys saamelaisten tarpeista. Se on epäilemättä yksi tärkeimmistä hankkeista, joka saamelaisia varten on käynnistetty. Hankkeen pysyvyys on yhteisömme nykyisessä tilanteessa ehdottoman tärkeää. Suomen Saamelaisnuoret ry näkee totuus- ja sovintoprosessin olevan keino laajentaa mahdollisuuksiamme käsitellä kansamme kipeitä kokemuksia omilla ehdoillamme.
Me vaadimme, että Saamelaiskäräjien täysistunto valitsee uudet komissaarit mahdollisimman pian, jotta prosessi pääsee etenemään. Peräänkuulutamme omaa yhteisöämme näkemään, että meillä itsellämme on myös valtaa määritellä, mitä me tältä prosessilta haluamme. Kiitämme Kolttien kyläkokousta siitä, että se on suoraselkäisesti seissyt prosessin jatkumisen puolesta. Kun kyse on kansamme hyvinvoinnista, ei tule myöntyä poliittisiin peleihin. Muistutamme myös, että me nuoremmat sukupolvet kannamme yhtä lailla traumoja kaikista niistä asioista, joita meille, sukulaisillemme ja esivanhemmillemme on tehty. Me emme halua siirtää taakkaa enää eteenpäin, ja siihen me tarvitsemme tätä prosessia.
Suomen Saamelaisnuoret ry haastaa kansaamme pohtimaan, ketä prosessin täysi keskeyttäminen itse asiassa palvelisi. Auttaisiko se häntä, joka on koko elämänsä odottanut tilaisuutta kertoa traumoistaan? Vai auttaisiko se sittenkin häntä, joka ei halua totuuden tulevan lainkaan esiin?
Suomen Saamelaisnuoret ry:n hallitus
Petra Laiti Máren-Elle Länsman Teija Kaartokallio Anne Olli Ture Laiti
Enni Similä Juhán-Tuommá Magga Maren Elle Magga Sunná Valkeapää Áile-Risten Holmberg
